Ensimmäinen ratapäivä liian pehmeällä, liian matalalla tai väärin säädetyllä alustalla opettaa nopeasti yhden asian: teho ei korjaa alustaa. Coilover-alusta rata-ajoon voi tehdä autosta tarkemman, vakaamman ja nopeamman, mutta vain silloin, kun jouset, vaimentimet, pyöränkulmat ja renkaat toimivat yhtenä kokonaisuutena. Pelkkä madallus tai napsujen kääntäminen kovimmalle ei ole rata-alustan säätöä.
Mitä coilover-alusta rata-ajoon oikeasti ratkaisee?
Coiloverissa jousi ja iskunvaimennin muodostavat säädettävän kokonaisuuden. Tyypillisesti säädettävissä ovat ajokorkeus ja jousen esijännitys, paremmissa sarjoissa myös vaimennuksen paluu- ja puristusvaimennus. Lisäksi osa ratkaisuista tarjoaa erillisen korkeudensäädön iskunvaimentimen rungosta, jolloin jousen toiminta-alue ei muutu ajokorkeutta säädettäessä.
Ratakäytössä tavoite ei ole maksimaalinen jäykkyys. Tavoite on pitää rengas kuormitettuna ja auton kori hallittuna jarrutuksessa, mutkan sisääntulossa, suunnanmuutoksissa ja ulostulon pidossa. Kun auto kallistelee, pohjaa tai pomppii kanttareiden päällä, renkaan kosketuspinta ei työskentele tasaisesti. Se näkyy kierrosajassa, renkaan lämpötiloissa ja ennen kaikkea kuljettajan luottamuksessa autoon.
Hyvä coilover-sarja mahdollistaa myös toistettavuuden. Kun alustassa on selkeä perussäätö, muutoksia voidaan tehdä yksi muuttuja kerrallaan. Jos auto aliohjaa nopeassa mutkassa tai perä kevenee kovassa jarrutuksessa, ratkaisua haetaan mitattavasta muutoksesta - ei satunnaisesta osien vaihtamisesta.
Valitse alusta auton ja käyttötavan mukaan
Rata-ajoon tarkoitettu alusta valitaan auton painon, rengaskoon, aerodynamiikan, radan pinnan ja muun käyttötavan perusteella. Kevyt etuvetoinen katu-ratapäiväauto tarvitsee täysin eri jousijäykkyyden kuin slickseillä ajettava takavetoinen turboauto. Jos autolla ajetaan myös kadulla, liian kilpailuhenkinen setti voi tehdä siitä epämukavan, äänekkään ja epävakaan epätasaisella tiellä.
Halvin säädettävä coilover ei ole automaattisesti rata-alusta. Olennaista on vaimentimen toiminta-alue, jousien saatavuus ja säätöjen todellinen vaikutus. Jos vaimennus ei vastaa jousijäykkyyttä, auto voi tuntua pysäköintialueella napakalta mutta menettää pidon radan epätasaisuuksissa. Laadukas vaimennin pystyy hallitsemaan jousen liikettä ilman, että rengas irtoaa käytännössä asfaltista jokaisessa kanttarissa.
Kannattaa selvittää myös yläpään rakenne. Camber-säädettävät top mountit ovat monessa McPherson-rakenteisessa autossa hyödyllinen osa rata-alustaa, koska niillä saadaan riittävästi negatiivista camberia ilman kompromisseja muissa kulmissa. Ne voivat kuitenkin lisätä melua ja välittää iskuja koriin. Pelkkään katuajoon kumilaakerinen yläpää voi olla järkevämpi, mutta rata-autossa uniball-tyyppinen ratkaisu tuo usein tarkkuutta ja säilyttää kulmat paremmin kuormituksessa.
Jousijäykkyys ei ole mutuvalinta
Jousijäykkyys määrittää, kuinka paljon kori liikkuu suhteessa pyörään. Liian pehmeä jousi aiheuttaa suuren kallistuksen, sukeltamisen ja pohjaamisriskin. Liian jäykkä jousi taas voi tehdä autosta levottoman, erityisesti röykkyisellä radalla ja kanttareita käytettäessä. Molemmissa tapauksissa rengaspito kärsii, vaikka kuljettaja kokisi auton toisella tavalla "teräväksi".
Jousen valinta pitää suhteuttaa myös motion ratioon eli siihen, miten jousen liike välittyy pyörän liikkeeseen. Takajousi, joka on asennettu kauas pyörännavasta tukivarteen, tarvitsee eri jäykkyyden kuin lähes suoraan pyörän lähelle sijoitettu jousi. Siksi pelkkien kilogramma- tai newtonlukemien vertailu eri automallien välillä johtaa helposti harhaan.
Jos autoon lisätään iso etusiipi, diffuusori ja tehokas takasiipi, aero kasvattaa kuormaa nopeuden mukana. Tällöin myös jousituksen täytyy hallita suurempi pystysuuntainen kuorma ilman, että ajokorkeus ja tasapaino muuttuvat liikaa. Katuauton jouset eivät välttämättä enää riitä, vaikka moottorin teho olisi ennallaan.
Ajokorkeus ja joustovara ratkaisevat enemmän kuin ulkonäkö
Liian matala auto on yleinen rata-ajon ongelma. Pohja, pakoputki, tukivarret tai renkaat osuvat koriin, ja samalla iskunvaimentimelta loppuu joustovara. Kun vaimennin käy jatkuvasti bump stopilla, auto ei enää käyttäydy säädetyn jousen ja vaimentimen varassa. Se muuttuu arvaamattomaksi etenkin jarrutuksissa ja kanttareilla.
Aloita korkeudesta, jossa renkaalle jää liikevara koko ohjauskulmalla ja koko joustomatkalla. Tarkista samalla vetoakseleiden kulmat, raidetangon asento, tukivarsien geometria sekä mahdollinen bump steer. Monessa autossa liiallinen madallus nostaa alatukivarren epäedulliseen kulmaan ja heikentää camber gainia. Auto voi näyttää oikealta varikolla, mutta menettää etupään pitoa kuormitetussa mutkassa.
Jousen esijännitys ei ole keino tehdä alustasta jäykempi. Sen tehtävä on pitää jousi hallitusti paikallaan silloin, kun pyörä kevenee täydelle ulosjoustolle. Jos korkeutta muutetaan esijännityksellä ilman ymmärrystä rakenteesta, käytettävissä oleva joustomatka voi loppua väärästä päästä. Korkeutta kannattaa säätää ensisijaisesti siihen tarkoitetulla säätöalueella, jos alusta sellaisen tarjoaa.
Vaimennuksen säätö tehdään yksi muutos kerrallaan
Vaimennussäätöä ei kannata aloittaa kovimmasta asetuksesta. Useimmissa rata-autoissa toimiva lähtökohta on valmistajan perussäätö tai säätöalueen keskivaihe. Aja ensin riittävän monta puhdasta kierrosta samalla rengaspaineella ja samalla ajolinjalla. Tee sen jälkeen pieni muutos, tyypillisesti muutama napsu kerrallaan, ja kirjaa vaikutus.
Paluuvaimennus hallitsee sitä, kuinka nopeasti pyörä palautuu kuorman muutoksen jälkeen. Liian suuri paluuvaimennus voi "pakata" alustan sarjakuopissa tai kanttareissa, jolloin pyörä ei ehdi palautua ja pito katoaa. Liian pieni paluu taas voi tehdä korin liikkeestä levottoman. Puristusvaimennus vaikuttaa siihen, miten alusta vastaanottaa iskuja ja kuorman siirtymää. Erillisillä säätimillä varustetussa alustassa nopea ja hidas puristusvaimennus ovat vielä oma kokonaisuutensa, eikä niitä pidä käsitellä yhtenä säätönä.
Kuljettajan palaute on arvokasta, mutta renkaat kertovat usein tarkemmin. Epätasainen lämpötila kulutuspinnan sisä-, keski- ja ulkoreunassa voi paljastaa ongelman paineessa, camberissa tai ajotavassa. Pyri muuttamaan vain yhtä asiaa kerrallaan. Jos samalla säädetään korkeutta, camberia, aurausta ja vaimennusta, seuraavalla ajosessiolla ei tiedetä, mikä muutos auttoi tai heikensi käytöstä.
Pyöränkulmat viimeistelevät coilover-alustan
Coilover-alustan asennuksen jälkeen pyöränkulmat on säädettävä. Tämä ei ole viimeistelyvaihe, jonka voi jättää myöhemmäksi, vaan osa itse alustaprojektia. Ajokorkeuden muutos vaikuttaa lähes aina camberiin, aurauskulmaan ja joissain autoissa casteriin.
Rata-ajossa negatiivinen camber auttaa pitämään ulkorenkaan kosketuspinnan kuormitettuna mutkassa. Liikaa camberia kuluttaa renkaan sisäreunaa ja heikentää jarrutus- sekä kiihdytyspitoa suorassa. Etuakselin auraus ulospäin voi terävöittää turn-inia, mutta se voi tehdä autosta uraherkän ja lisätä renkaan kulumista. Takana pieni auraus sisään tuo usein vakautta, kun taas liian suuri määrä kasvattaa vierintävastusta ja voi tehdä auton hitaaksi reagoimaan.
Kulmat kannattaa määrittää renkaan, alustan ja käyttötarkoituksen mukaan. 200 treadwear -ratapäivärenkaalla toimiva asetus ei välttämättä ole oikea slicksille. Samoin driftissä haettu etupään vaste ja suuri ohjauskulma vaativat eri kompromissit kuin time attack -autossa, jossa tavoitteena on maksimaalinen pito yhdellä nopealla kierroksella.
Asennus, huolto ja muu alusta eivät saa jäädä jälkeen
Coilover ei korjaa kuluneita puslia, väljää pyöränlaakeria tai heikkoa kallistuksenvakaajaa. Ennen asennusta tarkista alatukivarret, pallonivelet, koiranluut, yläpään laakerit, moottorin ja vaihteiston tuennat sekä renkaan ja korin välys. Jos alustassa on säädettävät tukivarret, lukitusmutterit ja nivelten kunto on tarkastettava säännöllisesti. Rata-ajo löystyttää ja kuluttaa osia, joita katuajossa ei välttämättä koskaan huomaa.
Asennuksessa kaikki kiinnitykset kiristetään valmistajan momenttiin auton ollessa normaalissa ajokorkeudessa silloin, kun rakenne sitä edellyttää. Kierteet kannattaa puhdistaa ja suojata, jotta korkeudensäätö toimii myös yhden kauden jälkeen. Ensimmäisten ajosessioiden jälkeen käy kiinnityspisteet, pyöränpultit, jousilautaset ja renkaan sisäreunat läpi uudelleen.
Jos tavoitteena on oikeasti nopeampi ja ennakoitavampi auto, rakenna ensin toimiva perussäätö ja kerää siitä dataa. Rengaspaineet, lämpötilat, ajokorkeudet ja kuljettajan havainnot kertovat seuraavan muutoksen suunnan paljon paremmin kuin kovin mahdollinen vaimennusasetus.
