Viisi tärkeää rata-auton mittaria radalle

Viisi tärkeää rata-auton mittaria radalle

Ensimmäinen merkki ongelmasta ei yleensä ole savupilvi tai kuuluva kolina. Se on usein mittarissa tapahtuva pieni muutos: öljynpaine putoaa pitkän oikean kaarteen lopussa, jäähdytysnesteen lämpö jatkaa nousuaan varikolle tulon jälkeen tai lambda karkaa täyskaasulla laihalle. Siksi viisi tärkeää rata-auton mittaria eivät ole kojelaudan somisteita, vaan osa moottorin, polttoainejärjestelmän ja kuljettajan suojausta.

Rata-ajossa kuormitus ei muistuta maantieajoa. Kierrokset pysyvät korkealla, öljy liikkuu voimakkaasti sivusuunnassa, ilmanvaihto muuttuu auton nopeuden mukaan ja polttoaineen kulutus on hetkellisesti suuri. Vakioauton mittaristo on harvoin suunniteltu kertomaan, mitä järjestelmissä oikeasti tapahtuu tässä tilanteessa. Kun mittaus toteutetaan kunnollisilla antureilla, selkeällä näytöllä ja ECU:n hälytyslogiikalla, kuljettaja saa tiedon ennen kuin komponentti vaurioituu.

Viisi tärkeää rata-auton mittaria moottorin suojaamiseen

1. Öljynpaine kertoo, onko moottorilla voitelu

Öljynpaine on rata-auton tärkein yksittäinen mittaus. Jos paine katoaa kuormituksessa, kyse ei ole vain mittarilukemasta vaan välittömästä riskistä laakereille, nokka-akseleille, turboahtimelle ja koko moottorille. Erityisesti pitkät kaarteet, kanttarit, jarrutukset ja slick- tai semislick-renkaiden tuottama sivuttaiskiihtyvyys paljastavat öljypohjan, öljynimun ja öljynhallinnan puutteet.

Pelkkä tieto siitä, että moottorissa on öljynpainetta tyhjäkäynnillä, ei riitä. Olennaista on nähdä paine suhteessa kierroslukuun, öljyn lämpöön ja G-voimiin. Paineen pitäisi nousta hallitusti kierrosten mukana ja pysyä vakaana myös kaarteen keskellä. Jos arvo notkahtaa vain tietyssä suunnanvaihdossa, ongelma voi olla öljyn siirtyminen pois imusiivilältä. Ratkaisu voi vaatia esimerkiksi bafflatun öljypohjan, trap door -rakenteen, Accusumpin tai kuivakampivoitelun - riippuen moottorista ja auton käyttötasosta.

Öljynpaineanturi kannattaa asentaa lohkoon tai öljynsuodatinjalkaan paikkaan, jossa se näkee järjestelmän todellisen paineen. Pitkä letku moottoritilassa voi olla perusteltu, jos anturi halutaan eristää voimakkaalta tärinältä, mutta letkutus ja liitokset on tehtävä paineenkestävästi. ECU:lle tuotava analoginen painekanava mahdollistaa varoituksen lisäksi turvarajan: esimerkiksi täyskaasulla liian alhainen paine voi laukaista kierrosrajoituksen tai katkaista ahtopaineohjauksen.

2. Öljyn lämpötila paljastaa lämpökuorman

Öljynpaine ja öljyn lämpötila pitää lukea aina parina. Kylmä öljy voi nostaa painetta, mutta ei vielä voitele eikä virtaa optimaalisesti. Liian kuuma öljy taas ohenee, painetaso voi laskea ja öljykalvon kantavuus heikkenee. Kun kierroksia ajetaan useita peräkkäin, öljyn lämpö nousee usein myöhemmin kuin jäähdytysnesteen lämpö. Juuri siksi se jää helposti huomaamatta ilman omaa anturia.

Anturin paikka riippuu siitä, mitä halutaan seurata. Öljypohjasta saadaan hitaammin reagoiva kokonaislämpötila, kun taas öljynsuodatinjalasta tai sandwich-adapterista voidaan seurata kierrossa olevan öljyn lämpöä. Kumpikin voi toimia, kun mittaustapa tiedetään ja hälytysrajat asetetaan sen mukaan. Tärkeintä ei ole yksi yleispätevä lämpötilalukema, vaan moottorikohtainen normaaliarvo sekä tieto siitä, milloin arvo alkaa karata tavallisesta.

Jos öljy lämpenee jatkuvasti session aikana, ensimmäinen korjaus ei aina ole suurempi öljynjäähdytin. Tarkista ilman ohjautuminen jäähdyttimen läpi, termostaatin toiminta, öljymäärä, moottorin seos ja sytytyskartta. Huonosti kanavoitu suuri jäähdytin voi toimia heikommin kuin oikein koteloitu pienempi kenno. Talvikäytössä ja siirtymäajossa liian tehokas jäähdytys voi myös pitää öljyn tarpeettoman kylmänä, joten termostaattiohjattu ratkaisu on usein järkevä.

3. Jäähdytysnesteen lämpötila ei ole sama kuin mittariston neula

Vakioauton lämpömittari on usein vaimennettu. Neula pysyy keskellä laajalla lämpötila-alueella, koska valmistaja ei halua kuljettajan reagoivan normaaleihin vaihteluihin. Ratakäytössä tämä ei riitä. Tarvitaan ECU:n tai CAN-näytön näyttämä tarkka lämpötila ja mielellään myös hälytys, joka erottelee hetkellisen piikin jatkuvasta ylikuumenemisesta.

Jäähdytysnesteen lämpö kertoo paljon jäähdytysjärjestelmän kapasiteetista, mutta se ei yksin selitä kaikkea. Jos lämpö nousee hitaasti jokaisella nopealla kierroksella, jäähdyttimen pinta-ala, ilmavirta tai puhaltimen ohjaus voi olla rajoite. Jos lämpö hyppää nopeasti ylös paineen noustessa, järjestelmässä voi olla ilmaa, kansipahviongelma tai virtauspuute. Turboautossa kannattaa tarkastaa myös pakolämpöjen, seoksen ja sytytysennakon vaikutus: liian myöhäinen sytytys tai rikas kartta voi siirtää lämpöä pakopuolelle ja jäähdytysjärjestelmään.

Puhaltimen manuaalikytkin voi toimia varajärjestelmänä, mutta ensisijainen ohjaus kannattaa rakentaa ECU:lle tai PMU/PDM-yksikölle. Tällöin kytkentäpisteet, jälkikäynti ja vikavalvonta voidaan määrittää tarkasti. Jos lämpö nousee hälytysrajan yli, ECU voi vähentää tehoa hallitusti sen sijaan, että kuljettaja huomaa tilanteen vasta mittarin vilkkuessa.

4. Lambda kertoo, mitä palotilassa tapahtuu

Laajakaistalambda on välttämätön mittari erityisesti turbo-, ahdettu- ja moottorinvaihtoprojekteissa, mutta siitä on hyötyä myös vapaastihengittävässä rata-autossa. Seossuhde vaikuttaa suoraan tehoon, pakolämpöön, nakutusalttiuteen ja komponenttien kestoon. Ratakartta, joka näyttää dynossa turvalliselta, voi käyttäytyä eri tavalla pitkällä suoralla, kuumassa imuilmassa tai matalalla tankkitasolla.

Lambda kannattaa kirjata ECU:n datalogiikkaan kierrosluvun, kaasuasennon, ahtopaineen, polttoainepaineen ja imuilman lämpötilan kanssa. Näin nähdään, onko poikkeama kartassa, polttoaineensyötössä vai esimerkiksi ahtovuodossa. Näytössä kuljettajalle riittää yleensä selkeä numeerinen arvo ja hälytys täyskaasun liian laihasta seoksesta. Jatkuva tuijottaminen ei ole järkevää, koska jarrumerkit, liikenne ja auton käytös ovat radalla ensisijaisia.

Yksi lambda-anturi mittaa yhden pakoputken kohdan keskiarvoa. Jos moottorissa epäillään sylinterikohtaista ongelmaa, yksi anturi ei kerro kaikkea. Kilpamoottorissa sylinterikohtainen EGT tai useampi lambda voi olla perusteltu, mutta se lisää kustannusta, johdotusta ja kalibroinnin tarvetta. Perusrataprojektiin oikein sijoitettu laadukas laajakaista-anturi on silti huomattavasti parempi kuin arvaus.

5. Polttoainepaine varmistaa, että suuttimilla on mitä annostella

Polttoainepaineen mittaus on erityisen kriittinen ahdetussa moottorissa. Jos paine putoaa täyskaasulla, ECU voi käskeä suuttimia auki, mutta todellinen polttoainemäärä ei vastaa laskettua. Seos laihtuu nopeasti ja moottorivaurion riski kasvaa. Syynä voi olla liian pieni pumppu, kuumeneva polttoaine, tukkeutuva suodatin, sähkösyötön jännitehäviö, tankin sisäinen letkuvika tai puutteellinen surge tank -ratkaisu.

Painetta on tulkittava suhteessa imusarjan paineeseen. Esimerkiksi 1:1-säätimellä polttoainepaineen tulee seurata ahtopainetta niin, että suuttimen paine-ero säilyy tavoitellussa arvossa. Siksi pelkkä kiinteä mittarilukema ei kerro kaikkea. ECU:n polttoainepaineanturi ja ahtopainekanava mahdollistavat paine-eron laskennan sekä suojauksen, joka pudottaa tehoa, jos paine ei seuraa tavoitetta.

Mekaaninen konehuoneen painemittari on käyttökelpoinen tarkastuksessa, mutta ei ole paras ratkaisu ajonaikaiseen seurantaan. Sähköinen anturi, kunnollinen johtosarja ja dataloggaus antavat paljon enemmän tietoa. Polttoainejärjestelmän rakentamisessa myös paluuletku, säiliön huohotus, suodattimen virtauskyky ja pumpun releohjaus ovat yhtä olennaisia kuin itse anturi.

Mittari ei suojaa, jos hälytys jää kuljettajan vastuulle

Rata-autossa näyttö kannattaa rakentaa siten, että kuljettaja näkee yhdellä silmäyksellä öljynpaineen, öljyn lämpötilan, jäähdytysnesteen lämpötilan, lambdan ja polttoainepaineen. Link ECU-, ECUMaster- tai muuhun moottorinohjaukseen kytketyt anturit voidaan tuoda CAN-näytölle, mutta hyöty syntyy vasta oikeista rajoista ja toimivasta datasta. Varoitusvalo, summeri ja selkeä punainen hälytys ovat usein parempi ratkaisu kuin pieni numero ruudun alakulmassa.

Hälytysrajat eivät saa olla kopio toisesta autosta. Moottorityyppi, öljylaatu, anturin sijainti, ahtopaine, jäähdytysrakenne ja käyttötapa vaikuttavat normaaliarvoihin. Tee ensimmäisistä ehjistä sessioista vertailudata, tarkista logit varikolla ja reagoi trendeihin ennen kuin niistä tulee vika. TPW Partsilla voidaan auttaa erityisesti anturoinnin, ECU-johdotuksen ja CAN-näyttöjen kokonaisuuksissa, kun projekti tarvitsee muutakin kuin irrallisen mittarin.

Kun auto ilmoittaa poikkeamasta, nosta kaasua ja selvitä syy. Keskeytetty nopea kierros maksaa vähemmän kuin laakerisarja, turbo ja uusi moottorilohko.

Jaa: Facebook X Sähköposti